Hyvinkäällä järjestetty äärimetallifestivaali Steelfest tarjosi jo tutuksi tulleeseen tapaan teräksistä toimintaa. Säät suosivat taas kerran (niin, toukokuu on kuitenkin aina arvoituksellinen toukokuu), aikataulut pitivät skarpisti ja monet yhtyeet/artistit soittivat väkeviä keikkoja – paitsi norjalaislegenda Mortiis, jonka esiintyminen peruuntui erään kotimaisen lentoyhtiön sekoil… toiminnan vuoksi.
Vaihtelevasti festivaalialueella vierailleen Infernon havaintokenttään osui muutamia helmitason keikkoja. Torstaina alkuillasta esiintynyt industrialsävyjä ja black metalia sekoittava Trollheim’s Grott nousee lavoille varsin säästeliäästi, mutta se ei tuntunut tahtia haittaavan, sillä Kuopiossa aikoinaan kasattu bändi oli Hyvinkäällä timanttisessa iskussa. Soitto oli tarkkaa, livesoundi oli täyteläinen ja niin edelleen. Mainiossa lyönnissä oli myös yli kolmekymmentä vuotta sitten perustettu blackthrash-kopla Urn, jonka tuore albumi Demon Steel ilmestyi sopivasti muutamia viikkoja aiemmin. Urnin leirissä oli selvästi odotettu Steelfest-keikkaa ja lataus purkautui ulos tasokkaasti.
Perjantaina suurimmat odotukset kohdistuivat loppuiltaan. Islantilainen Misþyrming asteli ulkolavalle kello kaksikymmentäyksi ja tunnin mittainen toimitus oli kuin olikin eeppisen tumman metallin juhlaa alusta loppuun. Raivokkaasti esiintynyt Misþyrming myös otti kontaktia yleisöön aivan eri tavalla kuin monet muut Steelfestin yhtyeet – no, kukin toki tyylillään.
Sisälavalla esiintynyt Sargeist keräsi lavan eteen mittavan yleisömassan ja kuulijoiden ilahtuneista reaktioista päätellen bändi oli eräs Steelfestin odotetuimmista. Mustiin pitkiin kaapuihin verhoutuneiden muusikoiden – eräs heistä oli basisti Spellgoth, joka ahkeroi tämän kevään Steelfestissä useammankin rykmentin riveissä – toimitus olikin priimaluokkaa.
Viilenevässä ja pimenevässä illassa soittanut Archgoat on tunnetusti eräs suomalaisen black metalin veteraaneista ja legendaarisimmista nimistä, eikä kolmikon tämänkään kevään Steelfest-keikka jättänyt selittelyille pienintäkään sijaa. Ihan helvetinmoista alkukantaista louhintaa ilman pienintäkään myönnytystä mihinkään suuntaan ja homman kruununa oli tietenkin Lord Angelslayerin jostain hyvin syvältä tuleva möyrintä. Auringon jo laskettua myös Archgoatia tukenut valoshow näytti komealta.
Päätöspäivän iloisin yllätys osui jo iltapäivään, kun 80-luvulla perustettu thrash/death metal -yhtye Masacre saarnasi ”kolumbialaisen väkivallan ilosanomasta” Hyvinkäälle saapuneelle yleisölle. Näiden ikää keränneiden underground-pioneerien kohdalla ilmassa leijuu usein pieniä kysymysmerkkejä siitä, miten homma taittuu niin sanotuilla vanhoilla päivillä, mutta Masacren kohdalla epäilykset häipyivät suunnilleen keikan aloitushetkellä. Osin jo tyylikkäästi harmaantuneiden vanhojen herrojen soitto rullasi komeasti, lavaesiintymisessä oli ilahduttavaa vanhan liiton thrash-energiaa ja Death Metal Foreverin ja kumppaneiden kaltaiset kappaleet osuivat häränsilmään!
